harmittaa ja ärsyttää. Missä on kaikki hyvät tyypit, vai onko niitä enää edes olemassakaan? Missä on kaikki miehet, jotka ei ole vain sen yhden ja ainoan asian perässä? Minun hyvällä tuurilla kävi sitten kivasti, tässäpä teille tarina.

Eräs nimeltämainitsematon henkilö on ollut kuulemma jo pitkän aikaa ihastunut minuun, nyt sitten viimein otti yhteyttä teksiviestin välityksellä. Vaikutti siinä vaiheessa vielä tosi mukavalta, ja alkoi itselläkin olla tunteitä häntä kohtaan. Tekstailtiin sitten aika paljon lähipäivinä, nähtiinkin sattumalta ja juteltiin niitänäitä. Tekstattiin ja puhuttiin sitten vielä lisää, ja tämä harmitteli sitä kuinka kauas lähden opiskelemaan, ja vaikutti muutenkin kiinnostuneelta ja mukavalta. Sitten juhannusyönä oli ilmeisesti juonut jotain, ja alko taas tekstaamaan, kyseli missä olen jä pääsenkö käymään. En päässyt, ja tämä harmitteli sitä kovasti ja pyysi soittamaan jos joku viikonloppu pääsen käymään. Siinä vaiheessä itsellä alkoi mietityttämään, että hei, minkätakia tämä pyytää minua soittelemaan viikonloppuna, jos pääsen käymään hänen luonaan? Siinä vaiheessa en jaksanut pohtia asiaa enempää.

Sitten yksi parhaista kavereistani soitti, hän oli ollut joskus ihastunut tähän samaiseen henkilöön, mutta nykyisin enää lähinnä vain haukkui häntä. Sitten kerroin kaverilleni, että tämä kyseinen henkilö on tekstannut ja soitellut ja pyytänyt käymään yms. Kaveri kertoi että sama tyyppi oli soitellut ja tekstannut myös hänelle kiinnostuneena. Siinä vaiheessa alkoi mennä jo yli, voiko olla tyhmempää ihmistä? Jos yrittää montaa naista samaanaikaan, niin luulisi olevan edes senverran järkeä, ettei yritä ystävyksiä? Hän vielä tiesi, että olemme hyviä ystäviä. Olisi edes yrittänyt sellaisia ihmisiä, jotka eivät edes tunne toisiaan niin olisi saattanut onnistuakkin. Nyt kun huomattiin että mitä tyyppi on vailla, ja mitä meiltä haluaa, niin taitaapa jäädä kokonaan ilman. Olisi miettinyt ensin, ennenkun alkaa meidän kanssa leikkimään. Ainiin, ja pitääpä vielä mainita, että kyseisen jätkän kaverit ovat yhdessä, ja tämän parin jätkä on antanut kyseiselle tyypille luvan kosketella tyttöystäväänsä, ja tyttöystävä hyväksyy tämän täysin. Mitä tämä oikein tarkoittaa, ei pysty käsittämään. Jos minä joskus olen jonkun kanssa yhdessä, niin se on tasan minun päätökseni kuka minua koskettelee, ja sekin on vain poikaystäväni, ja hänenkin koskettelunsa on täysin minun päätettävissäni. Voiko olla vähemmän itseään arvostavaa ihmistä, jos antaa poikaystävänsä antaa kavereilleen luvan kosketella itseään. Miettikää vähän.

Mikä nuita jätkiä oikeasti vaivaa, eikö yksi riitä vai mikä siinä on, ettei tunnu löytyvän mistään jätkää, joka ei ole vain se yhden asian perässä?

ps. yrittäkää ymmärtää edes jotain tästä sepustuksesta, tunnekuohujen vallassa kirjoitettu, ja sen kyllä huomaa.